Kirjoitin aikaisemmin multi-siten projektin kolmesta ensimmäisestä säännöstä, jotka olivat Älä, Älä ja Älä. Nyt on vuorossa neljänneksi tärkein sääntö. Multi-site kehitykselle on ominaista, että jakaudutaan helposti me ja ne -leireihin. […]
Kirjoitin aikaisemmin multi-siten projektin kolmesta ensimmäisestä säännöstä, jotka olivat Älä, Älä ja Älä.
Nyt on vuorossa neljänneksi tärkein sääntö.
Multi-site kehitykselle on ominaista, että jakaudutaan helposti me ja ne -leireihin. Me tamperelaiset ja ne helsinkiläiset/tanskalaiset/budalaiset/kiinalaiset/intialaiset/saksalaiset…
Omaa tekemistä arvostetaan ja niiden tekemistä ihmetellään. Arvelen tämän johtuvan siitä, että toisen paikkakunnan kanssa ei olla päivittäin tekemisissä.
Nähdään tulokset, mutta ei kehitysprosessia niiden takana.
Tuloksia on aina helppo arvostella ja onkin totta, että
kaikessa on aina parantamisen varaa
mitä tahansa vähänkin monimutkaista tehdessä joudutaan kompromisseihin
Kun itse on mukana prosessissa, niin tietää miksi jokin asia on niinkuin se on ja miksi jossain on tehty kompromissi. Kun näkee vain valmiin lopputuloksen, on helppo osoittaa sormella “toi on rikki”.
Joskus taustalla voi olla lisäksi väärinymmärrys, jotka nekin ovat usein väistämättömiä.
Sitten voidaankin suureen ääneen parjata niitä ja kuinka ne on NIIN tyhmiä.
Tämä on tavoitteiden saavuttamisen kannalta äärimmäisen tuhoisaa. Siksi multi-site projektin neljäs sääntö onkin
Kunnioita!
Se tarkoittaa, että ymmärretään toisella paikkakunnalla olevien tekijöiden olevan myös ajattelevia, älykkäitä ihmisiä, jotka tekevät parhaansa. En ole törmännyt yhteenkään projektiin, jossa näin ei olisi ollut, vaikka joskus kaikilla paikkakunnilla on vakaasti uskottu muualla olevan pelkkiä idiootteja.
Ja jos jokin ratkaisu tuntuu aivan täysin käsittämättömältä, niin silloin kyse on 100% varmuudella väärinymmärryksestä.
Erityisen tärkeää kunnioitus on johtoportaassa. Kun projektin johto tai linjaesimiehet lähtevät mukaan aina yhtä kivaan “ne ei tajuu” -parjaukseen, ollaan todella vaarallisella tiellä. Johtajien asenne kun leviää tulipalon tavoin koko organisaatioon.
Seurauksena on, että hommat seisoo, kellään ei ole kivaa ja puhelinpalavereissa vedetään kuin Mertaranta:
Kommentoi